Yli vuosikymmen siinä meni, mutta olen viimein löytänyt takaisin rakkaan harrastuksen – pelaamisen – pariin.
Olen ollut nuoresta asti innokas tietokone- ja konsolipelien kuluttaja. Alkuun, kun perheestämme ei vielä pelikoneita löytynyt, kävin viikottain naapurin luona sekä pelaamassa että vain seuraamasta vierestä niin kaupunkien rakentelua, kuin vaikkapa roolipelaamista Morrowindin maailmassa. Into pelaamiseen ja peleihin kuitenkin hiipui parinkympin kynnyksellä. Viimeinen niitti itselleni oli muutto opiskelija-asuntoon, jolloin vaihdoin pöytäkoneen kannettavaan. Opintotuista sekä kesätyöansioista välttämättömän elämisen edellytykset täytettyäni, käytin loput ropposet tietenkin kaljaan. Ja vaikka käteen jäävä ansio lopulta vakituisten töiden toimesta kasvoi, ei pelaaminen enää tuntunut luontevalta. Tai se ei oikeastaan edes käynyt mielessä.
Jonnekin alitajunnan syövereihin tarve pelaamiselle oli silti jäänyt. Ensimmäinen herätys takaisin harrasteen pariin oli Stadia. Stadia on Googlen kuukausimaksulla toimiva pilvipalvelu, jossa omaa konsolia ei tarvita, vaan jokainen peli pyörii pilvessä ja pelikuvaa suoratoistetaan omalle laitteelle. Jujuna on myös suoraan wifiin yhdistetty peliohjain, joka madaltaa viivettä. Keksintö oli mielestäni nerokas ja toimi erinomaisesti. Ja nimenomaan oli, sillä edeltävä tulee lukea menneessä aikamuodossa. Muutaman vuoden toimintansa jälkeen Google kuoppasi palvelun, koska ei osannut tehdä sillä (tarpeeksi) rahaa. Palauttivat sentään rahat kaikista ostetuista peleistä.
Vuoden 2022 syksyllä onnistuin katkaisemaan oikean jalkani akillesjänteen, ja tiedossa oli siis vähintään kuusi viikkoa jalka paketissa ja kävelyä kainalosauvoilla. Tämä toisin sanoen tarkoitti pitkää etätyöjaksoa ja muutoinkin linnoittautumista kotioloihin. Katse alkoi kääntyä kohti toimitusvaikeuksissa rypevää PlayStation 5 konsolia. Olen omistanut Sonyn konsolin ensimmäisen, toisen ja kolmannen version. Neljäs jäi opiskeluaikoina hankkimatta, mutta olisiko nyt aika hypätä takaisin kelkkaan?
Toimitusvaikeuksien tuota viidettä konsolia oli hieman haastava löytää. Muutamia viikkoja eri verkkokauppoja selailtuani törmäsin palveluun https://ps5suomessa.com/, joka lähetti ilmoituksen heti kun uusi erä tuli valittuihin kauppoihin saataville. Rekisteröidyin palveluun ja jo heti seuraavana yönä (jostain syystä olin hereillä noin 4.30) sain ilmoituksen uudesta erästä. Ja ei kun tilaukseen ja seuraavana päivänä kainalosauvojen kanssa hakemaan laitetta Redin Gigantista.
Edellisen vuoden pääsiäisen tienoilla tilasin itselleni vielä PlayStation Portal käsikonsolin. Portal toimii hieman samalla periaatteella kuin aiemmin mainittu Stadia, mutta suoratoistaa pelit omasta PS5 konsolistani. Voisikin sanoa että vasta tämä hankinta räjäytti pankin niin että vuoden 2024 aikana tuli pelattua huomattavasti aiempaa enemmän. Omat tilastoni ovat silti vielä rookie numbers, mutta suunta on oikea!
Haasteitakin edelleen löytyy. Syyllisiksi nimeän pitkän tauon (eli harjoituksen puutteen) sekä ikääntymisen (voi toki johtua myös harjoituksen puutteesta). Tässä muutamia esimerkkejä:
1. Kontrollit
Viime syksynä intouduin pelaamaan peliä nimeltä Cult of the Lamb. Kyseessä on roguelike peli, jossa vuoroin käydään taistelemassa ”ristiretkillä” ja vuoroin kehitetään oman kultin elinoloja. Etenkin taistelut toivat itselle hankaluuksia, koska kädet eivät kerta kaikkiaan pysyneet mukana nopeatempoisissa kombinaatioissa ja virhepainalluksia tuli aivan tuhottomasti. Myös muissa peleissä olen joutunut toteamaan oman kömpelyyteni ja lihasmuistin puutteen. Jälkimmäisestä voi ainakin osittain syyttää myös seuraavaa kohtaa:
2. Aika
Näin hektisessä internet ajassa ei ole helppoa löytää aikaa pelisessioille. Liian monelle illalle tuntuu olevan jo kalenteroitu jotain muuta, tai sitten näiden muka-tärkeiden muiden aktiviteettien väliin ei jä tarpeeksi aikaa, jotta tuntuisi järkevältä pohtia että mitkäs ne tämän pelin kontrollit taas olivatkaan tai mitäs sitä viimeksi tulikaan tehtyä. Liian pirstaloitunut pelaaminen haittaa erityisesti tarinavetoisissa peleissä, joissa liian monta kertaa olen joutunut toteamaan että mulla ei ole mitään hajua mitä tässä on nyt oikeen viimeksi tapahtunut ja keitä nämä hahmot oikeen ovat. Ja kun sitä aikaa sitten joskus olisi käytettävissä, päästäänkin kolmanteen haasteeseen:
3. Keskittyminen
Vaikka olen viimeisten muutaman vuoden aikana vähentänyt omaa sosiaalisen median käyttöä huomattavasti, on se valitettavasti ehtinyt jo jättää jälkensä. Keskittyminen ei kerta kaikkiaan riitä usein muutamaa tuntia pidempään sessioon. Nyt on tehtävä välillä jotain muuta. Kun sitten jokin harvinainen kerta löydän itseni pelaamasta jo kolmatta tuntia ja flow-tila päällä niin huomaan itseni moittimassa itseäni siitä, että tekisit jotain hyödyllistä. Oma veikkaus on että tämä on jäänyt jotenkin päälle niiltä vuosilta, jotka onnistuin välttelemään Graduni loppuun saattamista, mutta kuitenkin itseäni asiasta jatkuvasti huomautellen.
Odotukset alkavalle ja tuleville vuosille ovat kuitekin korkealla. Urheilusta nuorena oppineena voin todistella itselleni että harjoittelu tekee mestarin ja toistojen määrä on tärkeää. Hyllyssä odottaa Baldur’s Gate 3 ja tämän vuoden missio olkoon sen läpi pelaaminen.
Vastaa